Männynkuoriuutteiden tieteellinen vertailu: Karin Havupuu-uutejuoma ja Pycnogenol® sydänterveyden tukena

Artikkelin kirjoittaja:

Olli Sovijärvi, lääkäri & tietokirjailija, Hololife Center lääketieteellinen johtaja

03.02.2026

Johdanto

Männynkuoriuutteet edustavat luonnon monimuotoisinta suojaa hapetusstressiä ja tulehdusta vastaan. Sekä kansainvälisesti arvostettu Pycnogenol® että suomalainen perinnevalmiste, Karin Havupuu-uutejuoma, jakavat saman tieteellisen ytimen: ne hyödyntävät männyn kuoren ja nilan sisältämiä tehokkaita polyfenoleja, erityisesti oligomeerisia proantosyanidiineja (OPC). Vaikka Pycnogenol® on rannikkomännyn (Pinus pinaster) kuoresta valmistettuna uutteena maailmanlaajuisesti tutkituin alansa edustaja , suomalainen, Siikaisissa jo kymmeniä vuosia perinteisellä menetelmällä valmistettu Karin Havupuu-uutejuoma tarjoaa vähintäänkin vastaavan ja tietyiltä osin kemiallisesti laajemmankin profiilin. Molemmat valmisteet pohjautuvat luonnonmukaiseen raaka-aineeseen, jonka fysiologiset vaikutusmekanismit kohtaavat erityisesti sydän- ja verisuoniterveyden edistämisessä.[1-6]

Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella näiden kahden huipputuotteen yhtäläisyyksiä ja täydentäviä vahvuuksia. Integroimalla kansainvälisen kliinisen tutkimustiedon ja suomalaisen yliopistollisen analytiikan saamme kattavan kuvan siitä, miten männyn luontaiset tehoaineet palvelevat ihmisen terveyttä – olipa kyseessä rannikkoseutujen tiivistetty uute tai pohjoisen metsämännyn (Pinus sylvestris) laaja-alainen uutejuoma.

Nuoren männyn nila ja kuori – miksi raaka-aineella on väliä?

Karin Havupuu-uutejuoman ja Pycnogenolin® välillä on hienovarainen, mutta biologisesti merkittävä ero siinä, mitä osaa puusta uuttamiseen käytetään. Siinä missä monet uutteet, kuten rannikkomäntyyn perustuva Pycnogenol® valmistetaan pääasiassa paksusta männynkuoresta , suomalainen perinne nojaa nuoren metsämännyn (Pinus sylvestris) erityiseen yhdistelmään: kuoreen ja nilaan.[2,7,8]

• Nila – puun elävä kudos: Nila on puun kuoren alla sijaitseva kerros, jossa puun ravinteet ja sokerit kulkevat. Käyttämällä uuttamisessa pelkän kuolleen kaarnan sijaan myös elävää nilaa, saadaan uutteeseen mukaan laajempi kirjo puun aktiivisia aineenvaihduntatuotteita.[9]
• Nuoret männyt vs. vanha kaarna: Karin Havupuu-uutejuomaan valitaan nimenomaan nuoria mäntyjä. Nuoren puun kuori on ohuempaa ja sen kemiallinen profiili on dynaamisempi verrattuna vanhan puun paksuun ja puutuneeseen kaarnaan. Tämä valinta selittää osaltaan uutteen sisältämät 22 erilaista fenolista molekyyliä (ks. myöhemmin).[2,10,11]
• Pohjoisen kasvuolosuhteet: Suomen metsissä hitaasti kasvava mänty kehittää voimakkaita puolustusyhdisteitä selvitäkseen ankarista sääolosuhteista. Nämä samat yhdisteet, kuten resveratroliglukosidi ja katekiini, siirtyvät uutejuomaan perinteisessä valmistusprosessissa.[11]

Kemiallinen koostumus ja pitoisuudet: OPC-yhdisteet ja fenoliprofiili

Männynkuoriuutteiden teho perustuu niiden sisältämiin fenolisiin yhdisteisiin, erityisesti oligomeerisiin proantosyanidiineihin (OPC). Nämä yhdisteet tunnetaan tehokkaina antioksidantteina sekä anti-inflammatorisina ja verenpainetta alentavina aineina.

• Pitoisuudet: Vuoden 2025 HPLC-analyysin mukaan Karin Havupuu-uutejuoma sisältää merkittäviä määriä OPC-yhdisteitä (283 mg/dl) ja fenolisia yhdisteitä (380 mg/dl). Vertailussa käytetty Pycnogenol Strong -tabletti sisälsi 40 mg OPC-yhdisteitä.[1]
• Monipuolisuus: Havupuu-uutejuomasta on tunnistettu laaja kirjo luonnonfenoleja, kuten resveratroliglukosidia, katekiinia, lignaaneja ja taksifoliinia. Analyysien mukaan vesiuutettu Havupuu-uutejuoma sisältää monipuolisemman kirjon näitä yhdisteitä (22 eri fenolista molekyyliä) kuin etanolilla uutettu Pycnogenol (10 molekyyliä).[2-4]
• Erityisyhdisteet: Taksifoliini (dihydrokversetiini) on yksi keskeisistä yhdisteistä, jolla on todettu olevan antibakteerisia, antiviraalisia ja tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia.[2,12]

Valmistusmenetelmien vaikutus tehoon

Merkittävin ero valmisteiden välillä on valmistusprosessi. Pycnogenol® valmistetaan pääasiassa etanoliuutolla, joka on teknisesti tehokas tapa eristää nimenomaan OPC-yhdisteitä. Karin Havupuu-uutejuoma puolestaan valmistetaan perinteisellä kuumavesiuutolla, joka säilyttää laajemman kirjon puun omia luonnonfenoleja.

Etanoliuutto ja spesifisyys (Pycnogenol®)

Pycnogenol® valmistetaan käyttämällä etanoliuuttoa, joka on teknisesti erittäin tehokas menetelmä nimenomaan OPC-yhdisteiden (oligomeeristen proantosyanidiinien) eristämiseen ja tiivistämiseen.[7,8,13]

• Etanoli liuottimena on selektiivinen: se uuttaa tehokkaasti tiettyjä flavonoidiryhmiä, mutta jättää samalla osan männynkuoren muista luonnollisista fenolisista yhdisteistä uuttumatta.
• Tämä johtaa tuotteeseen, joka on erittäin standardoitu tiettyjen tehoaineiden osalta, mutta jonka fenolinen kirjo on kapeampi.[1]

Perinteinen kuumavesiuutto (Karin Havupuu-uutejuoma)

Karin Havupuu-uutejuoma valmistetaan Siikaisissa perinteisellä valmistustavalla, jossa hyödynnetään nuoren männyn kuorta ja nilaosaa.

• Menetelmä perustuu kuumavesiuuttoon, joka jäljittelee luonnollisempaa tapaa irrottaa puun ravinteet.
• Vesiuuton on todettu säilyttävän laajemman kirjon luonnonfenoleja ja OPC-yhdisteitä kuin etanolilla toteutetun uuton.[2]
• HPLC-analyysissä (ks. taulukko alla) Havupuu-uutejuomasta ja siihen pohjautuvista Pinena-tuotteista tunnistettiin huomattavasti monipuolisempi koostumus.[1]

Kemiallinen monimuotoisuus vs. uuttotehokkuus

Vaikka etanoliuutto on teknisesti "vahvempi" tiettyjen komponenttien kohdalla, kuumavesiuutto tuottaa kokonaisvaltaisemman uutteen.

• Havupuu-uutejuomassa korostuvat erityisesti resveratroliglukosidi ja katekiini, jotka ovat uutteen määrällisesti suurimpia yksittäisiä fenoleja.
• Lisäksi vesiuutto säilyttää tärkeitä lignaaniglukosideja ja taksifoliiniglukosideja, joita ei välttämättä löydy yhtä laajasti puhtaasti etanolipohjaisista tiivisteistä.

Päätelmä: Analyysien perusteella vesiuutettu Havupuu-uutejuoma sisältää monipuolisemman kirjon luonnonfenoleja kuin vertailussa mukana olleet etanolilla uutetut valmisteet.[1,2]

Sydän- ja verisuoniterveys: Tutkimusnäyttö vertailussa

Sydän- ja verisuoniterveys on alue, jolla männynkuoriuutteiden hyödyt korostuvat. Pycnogenolilla tehtyjä laajoja kliinisiä tutkimuksia voidaan perustellusti soveltaa Karin Havupuu-uutejuomaan, koska niiden keskeiset vaikutusmekanismit ja pääaktiiviaineet, kuten oligomeeriset proantosyanidiinit (OPC), ovat molemmissa valmisteissa samat. Vaikka Karin Havupuu-uutejuoman on todettu sisältävän jopa laajemman kirjon luonnon omia fenolisia yhdisteitä, olisi erittäin tärkeää nähdä tulevaisuudessa lisää kliinisiä tutkimuksia juuri tästä suomalaisesta valmisteesta, jotta sen erityinen teho ja mahdolliset lisähyödyt voitaisiin todentaa täydellä varmuudella myös ihmiselimistössä.[1-4,13] 

Moderni lääketiede tunnistaa kaksi toisiinsa kytkeytyvää päätekijää, jotka murentavat verisuoniston terveyttä: hapetusstressi ja matala-asteinen tulehdus. Sydänterveyden osalta molempien uutteiden pääasiallinen vaikutusmekanismi perustuu hapetusstressin vähentämiseen ja verisuonten endoteelin (sisäpinnan) toiminnan parantamiseen.[14]

LDL-kolesterolin hapettumisen esto

Veressä kiertävä LDL-kolesteroli ei itsessään ole vaarallista, mutta kun se joutuu vapaiden radikaalien hyökkäyksen kohteeksi ja hapettuu, se muuttuu elimistölle vieraaksi. Tämä hapettunut muoto kykenee tunkeutumaan valtimoiden seinämiin, mikä käynnistää valtimoiden kovettumiseen (ateroskleroosiin) johtavan ketjureaktion.[15]

• Karin Havupuu-uutejuoma: Tutkimuksissa uutejuoman on todettu olevan erittäin tehokas antioksidantti, joka estää LDL-partikkelien hapettumista peräti 95 % teholla ex vivo (koeputkitutkimus elävässä solussa).[2]
• Vapaiden radikaalien esto: Vuonna 2000 tehdyssä vertailussa kotimainen mäntykuivauute osoittautui 1,5 kertaa tehokkaammaksi hydroksyyliradikaalien estäjäksi kuin vastaava rannikkomäntyvalmiste.[4]
• Pycnogenol®: Kansainväliset katsaukset ja kliiniset tutkimukset vahvistavat, että Pycnogenol® suojaa LDL-kolesterolia hapettumiselta ja vähentää solukalvojen lipidiperoksidaatiota. Laboratoriokokeissa sen on osoitettu estävän LDL-hapettumista pitoisuudesta riippuvalla tavalla ollen tehokas vapaiden radikaalien, kuten hydroksyylin ja superoksidin sieppaaja.[6,16]
• Ihmiskokeissa Pycnogenol® on vähentänyt oksidatiivista stressiä ja lipidiperoksidaatiota. Sepelvaltimotautipotilailla Pycnogenol® laski plasman 15-F2t-isoprostaania, joka on lipidiperoksidaation ja oksidatiivisen stressin luotettava merkkiaine.[17]

Tulehduksen ja verenpaineen hallinta

Krooninen, matala-asteinen tulehdus on yksi merkittävimmistä tekijöistä verisuoniston rappeutumisessa ja kohonneen verenpaineen kehittymisessä. Tulehdus vaurioittaa verisuonten sisäpintaa eli endoteelia, mikä johtaa suonten jäykistymiseen ja altistaa ne plakin muodostumiselle.[14] Karin Havupuu-uutejuoman ja Pycnogenolin sisältämät polyfenolit voivat edistää luonnollista suojausta näitä haitallisia prosesseja vastaan.

• Tulehdusvälittäjäaineiden tehokas esto: Helsingin yliopiston tutkimuksissa on osoitettu, että Karin Havupuu-uutejuoma estää merkittävästi tulehdusta voimistavien prostaglandiinien PGE2 tuottoa. Jo 1 % pitoisuudella saavutettiin 54 % esto ja 2 % pitoisuudella 60 % esto, mikä viittaa uutteen voimakkaaseen kykyyn hillitä elimistön tulehdusreaktioita.[2]
• Vaikutus entsyymitasolla: Solumalleissa havupuu-uute on vähentänyt tulehdusreaktiota säätelevien entsyymien, kuten indusoituvan typpioksidisyntaasin (iNOS), ilmentymistä. Tämä voi hillitä tulehdukseen liittyvää liiallista typpioksidin tuotantoa ja siten pienentää oksidatiivista kuormitusta. Lisäksi uutteen sisältämä taksifoliini on tunnettu anti-inflammatorinen flavonoidi, joka vaimentaa useita tulehdusreittejä.[2]
• Verisuonten joustavuus ja laajeneminen: Vaikka Havupuu-uutejuoman suoria vaikutuksia verisuonten laajenemiseen (vasodilaatio) on tutkittu vähemmän, siihen voidaan tieteellisin perustein soveltaa laajaa Pycnogenol-tutkimusnäyttöä. Molempien valmisteiden keskeiset tehoaineet, oligomeeriset proantosyanidiinit (OPC), stimuloivat verisuonten endoteelissa typpioksidin (NO) tuotantoa, joka rentouttaa verisuonten seinämiä.[2,23,24]
• Pycnogenol® ja verenpaine: Satunnaistettujen kliinisten tutkimusten meta-analyysin mukaan Pycnogenol®-lisäys laskee sekä systolista että diastolista verenpainetta, todennäköisesti parantamalla endoteelin typpioksidin (NO) tuotantoa ja verisuonten joustavuutta. Tämä tukee sen käyttöä luonnollisena verenkierron säätelyn tukena, mutta edellyttää varovaisuutta samanaikaisen verenpainelääkityksen kanssa.[18]
• Synergistinen vaikutus: Koska Karin Havupuu-uutejuomasta on tunnistettu huomattavasti laajempi kirjo (22 kpl) erilaisia fenolisia molekyylejä verrattuna standardoituihin uutteisiin, sen vaikutusmekanismi voi olla jopa monipuolisempi. Tämä "kokonaisvaltainen profiili" tukee verisuonten terveyttä paitsi estämällä tulehdusta, myös suojaamalla endoteelia hapetusstressiltä.[2,7,13]
• BONUS: Mäntyuute (PBE) – Vuonna 2025 julkaistu tuore meta-analyysi osoittaa, että mäntyuute voi vähentää painoa, systolista ja diastolista verenpainetta, paastoverensokeria, LDL-kolesterolia ja HbA1c-arvoja satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, mikä viittaa myönteisiin vaikutuksiin kardiometabolisen riskiprofiilin hallinnassa.[20]

Tämä monivaikutteinen mekanismi – prostaglandiinien esto yhdistettynä OPC-yhdisteiden verisuonia rentouttavaan vaikutukseen – tekee männynkuoriuutteesta potentiaalisen luonnonmukaisen tuen verenpaineen ja yleisen sydänterveyden hallintaan.

Miksi Pycnogenol-tutkimukset pätisivät myös kotimaiseen uutteeseen?

On tieteellisesti perusteltua peilata maailmanlaajuisesti tunnetun Pycnogenolin® kliinisiä tuloksia Karin Havupuu-uutejuomaan. Vaikka kyseessä on eri maantieteellisiltä alueilta kerätty mäntylajike, niiden biologinen ydin ja terveysvaikutusten mekanismit ovat rinnastettavissa seuraavista syistä:[6-8]

Vaikuttavien aineiden biologinen samankaltaisuus

Sekä Pycnogenolin® että Karin Havupuu-uutejuoman fysiologinen aktiivisuus perustuu samoihin kemiallisiin pääryhmiin: oligomeerisiin proantosyanidiineihin (OPC) ja muihin fenolisiin yhdisteisiin.

• OPC-yhdisteet: Molemmat valmisteet sisältävät merkittäviä määriä näitä flavanoleja, jotka vastaavat valmisteiden antioksidanttisista ja verisuonia suojaavista ominaisuuksista.
• Samat tehoaineet: Karin Havupuu-uutejuomasta on tunnistettu samoja keskeisiä bioaktiivisia yhdisteitä, kuten katekiinia, taksifoliinia (dihydrokversetiini) ja proantosyanidiineja, joita esiintyy myös rannikkomännyn kuoriuutteessa.

Pitoisuusvertailu ja teho

HPLC-analyysit (korkean erotuskyvyn nestekromatografia) osoittavat, että suomalainen uute on pitoisuuksiltaan vähintään kansainvälisen standardin tasolla:

• OPC-vahvuus: Ohjeenmukaisella annostelulla Karin Havupuu-uutejuoma (100–200 ml/vrk) tarjoaa korkeamman määrän OPC-yhdisteitä kuin vertailussa käytetty Pycnogenol Strong.
• Laajempi kirjo: Siinä missä etanolilla uutettu Pycnogenol® on erittäin standardoitu ja sisältää noin 10–13 erilaista fenolista molekyyliä, vesiuutetusta Karin Havupuu-uutejuomasta on tunnistettu 22 erilaista fenolista molekyyliä. Tämä monipuolisuus voi viitata vieläkin laajempaan synergistiseen vaikutukseen elimistössä.
• Antioksidanttiteho: Laboratoriotesteissä suomalainen uute oli jopa 1,5 kertaa tehokkaampi hydroksyyliradikaalien estäjä kuin rannikkomäntyvalmiste.

Puhtaus, laatu ja turvallisuus

Molemmat tarkastellut valmisteet edustavat männynkuoriuutteiden kärkeä, ja niiden valmistusprosesseissa on panostettu korkeaan laatuun, puhtauteen ja käyttöturvallisuuteen. Tuotteet ovat läpäisseet tiukat laatuvaatimukset, mikä tekee niistä luotettavia vaihtoehtoja päivittäiseen käyttöön:

• Sytotoksisuus ja solutason turvallisuus:

• • Karin Havupuu-uutejuoma: Helsingin yliopiston farmasian laitoksen testeissä uutejuoma (pakastekuivattuna) todettiin täysin turvalliseksi ja ei-sytotoksiseksi Caco-2-suolistosoluille. Tämä osoittaa, ettei tuote vaurioita suoliston pintasolukkoa edes pitoisuuksilla, joilla on fysiologista vaikutusta.[2]
  • Pycnogenol®: Valmisteella on erittäin laaja-alainen ja pitkäaikainen tutkimusnäyttö turvallisuudesta. Se on luokiteltu yleisesti turvalliseksi (GRAS), ja lukuisat kliiniset tutkimukset (yli 90 tutkimusta ja 6 000 osallistujaa) osoittavat sen olevan erittäin hyvin siedetty ja turvallinen säännöllisessä käytössä.[13]
• Standardointi ja pitoisuudet:
  • Vuoden 2025 HPLC-analyysien mukaan molemmat valmisteet sisältävät valmistajien ilmoittaman määrän aktiivisia OPC-yhdisteitä. Tuotteet ovat tasalaatuisia ja täyttävät niille asetetut tekniset laatuvaatimukset, mikä varmistaa kuluttajalle luvatun tehon jokaisella annoksella.[1]

Vasta-aiheet ja mahdolliset lääkeaineinteraktiot

Vaikka Karin Havupuu-uutejuoman ja Pinena®-valmisteiden turvallisuusprofiili on erinomainen ja ne on todettu sytotoksisesti vaarattomiksi, on tiettyjen lääkeaineiden kohdalla noudatettava varovaisuutta. Keskeisin tutkimuksissa havaittu tekijä liittyy lääkeaineiden imeytymisnopeuden muutoksiin suolistossa.

Vaikutus lääkkeiden imeytymiseen

Helsingin yliopiston farmasian laitoksen tutkimuksissa havaittiin, että kuivattu Havupuu-uutejuoma esti pitoisuudella 1mg/ml selvästi beetasalpaajiin kuuluvan metoprololin imeytymistä. Tämä viittaa siihen, että uutteen sisältämät fenoliset yhdisteet voivat vaikuttaa tiettyjen lääkeaineiden kulkeutumisnopeuteen suolen epiteelisolukon läpi. Vaikka vaikutus on todettu solumalleissa, se antaa aihetta huomioida ajoitus lääkkeiden ja uutteen nauttimisen välillä.[2]

Myös Pycnogenol® sisältää runsaasti polyfenoleja ja proantosyanidiineja, jotka voivat teoriassa vaikuttaa lääkeaineiden sitoutumiseen ja kuljetukseen suolistossa. Kliinisissä tutkimuksissa valmiste on kuitenkin osoittautunut hyvin siedetyksi, eikä merkittäviä farmakokineettisiä yhteisvaikutuksia ole raportoitu tavallisilla annoksilla. Monografioissa suositellaan silti varovaisuutta erityisesti verenohennuslääkkeiden ja verenpainelääkkeiden yhteydessä, koska polyfenolit voivat vaikuttaa verihiutaleiden toimintaan ja verisuonten säätelyyn. Käytännön suositus on sama kuin havupuu-uutteella: 1–3 tunnin annosväli lääkkeiden ja uutteen välillä.[6,13]

Mahdolliset yhteisvaikutukset

Verenpainelääkitys

Koska männynkuoren OPC-yhdisteillä on luontaisesti verenpainetta alentavia ja verisuonia rentouttavia ominaisuuksia, ne voivat tehostaa verenpainelääkkeiden vaikutusta. Yhteiskäytöstä on suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa liiallisen verenpaineen laskun välttämiseksi.[18]

Verenohennuslääkkeet

Männynkuoriuutteiden on raportoitu vaikuttavan verihiutaleiden aggregaatioon (toimintaan), mikä saattaa lisätä verenvuotoriskiä yhteiskäytössä antikoagulanttien tai verihiutaleiden estäjien (esim. varfariini tai asetyylisalisyylihappo) kanssa.[6]

Milloin tuotteita ei tulisi käyttää?

Yleisenä varotoimena Havupuu-uutevalmisteiden käyttöä ei suositella seuraavissa tilanteissa ilman lääkärin konsultointia:

• Ennen leikkausoperaatioita: Mahdollisen verenvuotoriskin lisääntymisen vuoksi käyttö on syytä keskeyttää vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua leikkausta.[6]
• Raskaus ja imetys: Tuotteen vaikutuksista sikiöön tai rintamaitoon ei ole riittävästi kliinistä tutkimustietoa, jotta käyttöä voitaisiin täysin suositella näissä vaiheissa.[13]
• Yliherkkyys: Mikäli henkilöllä on todettu allergia tai yliherkkyys männyn ainesosille tai hartsille.

Käytännön nyrkkisääntönä säännöllistä lääkitystä käyttävien on suositeltavaa pitää vähintään 2–3 tunnin tauko lääkkeen ja havupuu-uutteen nauttimisen välillä, jotta lääkeaineen optimaalinen imeytyminen varmistetaan.[19]

Havupuu-uute + sauna: selkeä ja käytännöllinen protokolla

Tämän protokollan tarkoitus on yhdistää saunan verenkiertoa ja verisuonten joustavuutta parantava lämpöstimulaatio sekä havupuu-uutteen antioksidanttinen ja tulehdusta hillitsevä vaikutus, jotta LDL-hapettuminen vähenee, endoteelin toiminta tehostuu ja sydän- ja verisuoniterveys saa mahdollisimman suuren tuen.

Ennen saunaa (30 min):

• Juo 100 ml Karin havupuu-uutejuomaa
• Juo lisäksi 3–5 dl vettä
• Vältä raskasta ateriaa vähintään 4h ennen saunomista

Saunaprotokolla:

• Lämpötila 80-85 °C (säädä kosteutta heittämällä löylyä)
• 25–30 min kokonaisaika
• 2–3 jaksoa:
  • 8–10 min lämpö
  • 1–3 min viilennys (kylmä suihku / jääkylpy)
  • 1dl Karin havupuu-uutejuomaa (toisella tauolla)

Saunan jälkeen:

• 5–10 min kevyt liike tai lepo
• 3–5 dl vettä + 1dl Karvin havupuu-uutejuomaa
• Kevyt suola/elektrolyytti tarvittaessa

Tiheys:

• 3–5 kertaa viikossa
• Pitkäaikainen säännöllisyys tuottaa suurimmat hyödyt

Protokollan hyödyt sydän- ja verenkiertoelimistölle

Saunominen:[21,22]

• lisää verenkiertoa
• laajentaa verisuonia
• parantaa endoteelin toimintaa
• laskee verenpainetta
• liittyy pienempään sydänkuolleisuuteen pitkäaikaisseurannassa

Havupuu-uute (fenolit + OPC):[2,10]

• estää LDL:n hapettumista
• vähentää lipidiperoksidaatiota
• vaimentaa tulehdusvälittäjäaineita
• tukee typpioksidisignalointia verisuonissa

Yhdistelmä:

Sauna lisää kudosten verenkiertoa ja verisuonten laajenemista, mikä parantaa hapen ja ravinteiden kulkua kudoksiin, kun taas havupuu-uute vähentää oksidatiivista ja tulehduksellista kuormitusta. Yhdessä nämä vaikutukset voivat tukea verisuonten toimintaa ja sydänterveyttä:

→ parempi valtimoiden joustavuus

→ pienempi ox-LDL (hapettunut LDL)

→ matalampi tulehdus

→ parempi kokonaiskardiovaskulaarinen vaste

Yhteenveto

Männynkuoriuutteiden käyttö terveyden tukena perustuu selkeästi kuvattuihin ja tutkimuksissa toistuviin biologisiin mekanismeihin. Näihin kuuluvat erityisesti solujen redox-tilan säätely, verisuonten endoteelin toiminnan tukeminen sekä voimakas antioksidanttinen ja tulehdusta hillitsevä vaste. Vaikutus ei ole vain yleistä suojautumista, vaan kyse on hienovaraisesta biokemiallisesta signaloinnista, joka ohjaa tulehdusreittejä ja suojaa elimistön kriittisiä rakenteita, kuten LDL-partikkelieta, hapettumiselta.

Systeeminen vaikutus verenkierron ja aineenvaihdunnan kautta eroaa olennaisesti yksittäisistä, kapeista ravintolisistä. Kun elimistö altistuu suomalaisen metsämännyn ja -nilan laajalle fenolikirjolle, vaste ei rajoitu vain paikalliseen hapetussuojaan, vaan voi välittyä koko elimistön tasolla verenpaineen säätelyn ja immuunijärjestelmän tasapainottamisen kautta. Tämän vuoksi perinteistä vesiuuttoa ja sen tuottamaa laajaa profiilia on tutkittu erityisesti tilanteissa, joissa tavoitteena on systeeminen verisuoniterveyden ja palautumisen tuki. Tutkimuksissa on raportoitu merkittäviä muutoksia muun muassa tulehdusvälittäjäaineiden hallinnassa ja kudosten kyvyssä vastustaa hapetusstressiä.

Käytännön kannalta männynkuoriuutteen teho ei riipu pelkästään yksittäisestä aktiiviaineesta, vaan fenolisen profiilin laajuudesta, uuttomenetelmästä ja käytön säännöllisyydestä. Perinteinen suomalainen kuumavesiuutto säilyttää puun oman kemiallisen monimuotoisuuden – peräti 22 erilaista fenolista molekyyliä – siinä missä tiivistetyt etanoliuutteet tarjoavat kapeamman profiilin. Vaste noudattaa annos–vaste-suhdetta, jossa ohjeenmukainen, maltillinen ja toistuva käyttö on keskeinen periaate optimaalisen fysiologisen vaikutuksen saavuttamiseksi.

Turvallisuusprofiili on kokonaisuutena erinomainen, kun laatuvaatimukset on täytetty. Valmisteet on todettu sytotoksisesti turvallisiksi ja puhtaiksi, ja suurin osa käyttäjistä ei koe lainkaan haittavaikutuksia. Keskeisimmät varotoimet liittyvät tiettyjen lääkeaineiden, kuten metoprololin, imeytymisen mahdolliseen hidastumiseen, mikä vaatii kliinistä huomiota lääkityksen yhteydessä. Kun nämä tekijät ovat hallinnassa, kotimainen Karin Havupuu-uutejuoma muodostaa johdonmukaisen, ennustettavan ja fysiologisesti perustellun menetelmän sydänterveyden, tulehdustilan säätelyn ja solutason hyvinvoinnin optimointiin.

Tieteelliset lähdeviitteet: 

1. Fingredient Ltd. (2025). Mäntyuutevalmisteiden Polyfenolien vertailu, osa 2. FT Jari Siivari.
2. Helsingin yliopisto. (2003). Analyysitodistus: Havupuu uutejuoman fenoliset yhdisteet, antioksidanttiteho ja tulehduksen esto. Elintarvikekemian ja farmasian laitokset.
3. Vienola, M., & Pihlaja, K. (2001). Phenolic compounds in the pine bark extract and their functional properties. Department of Chemistry, University of Turku.
4. Siivari, J. / CRS BioTech. (2000). Tutkimuslausunto: Havupuu kuivauutteen antioksidatiivisuus.
5. Robertson, N. U., Schoonees, A., Brand, A., & Visser, J. (2020). Pine bark (Pinus spp.) extract for treating chronic disorders. Cochrane Database of Systematic Reviews, (9).
6. Rohdewald, P. (2002). A review of the French maritime pine bark extract (Pycnogenol), a herbal medication with a diverse clinical pharmacology. International Journal of Clinical Pharmacology and Therapeutics, 40(4), 158–168.
7. Bayer, S., Högger, P., & Vetrano, E. (2024). The pharmacokinetics of French maritime pine bark extract (Pycnogenol) and its metabolites in humans: A comprehensive review. Frontiers in Nutrition, 11, 1389422.
8. Ferreira-Santos, P., Genisheva, Z., Botelho, C., Santos, J., Ramos, C., Teixeira, J. A., & Rocha, C. M. R. (2020). Unravelling the biological potential of Pinus pinaster bark extracts. Antioxidants, 9(4), 334.
9. De Schepper, V., De Swaef, T., Bauweraerts, I., & Steppe, K. (2013). Phloem transport: a review of mechanisms and controls. Journal of experimental botany, 64(16), 4839-4850.
10. Karonen, M., Hämäläinen, M., Nieminen, R., Klika, K. D., Loponen, J., Ovcharenko, V. V., … & Pihlaja, K. (2004). Phenolic extractives from the bark of Pinus sylvestris L. and their effects on inflammatory mediators nitric oxide and prostaglandin E2. Journal of Agricultural and Food Chemistry, 52(25), 7532-7540.
11. Verkasalo, E., Möttönen, V., Roitto, M., Vepsäläinen, J., Kumar, A., Ilvesniemi, H., … & Sikanen, L. (2021). Extractives of stemwood and sawmill residues of scots pine (Pinus sylvestris L.) for biorefining in four climatic regions in Finland—Phenolic and resin acid compounds. Forests, 12(2), 192.
12. Filippovich, S. Y., Isakova, E. P., Bachurina, G. P., & Deryabina, Y. I. (2025). Modern Developing Directions in the Dihydroquercetin Study. Molecules, 30(21), 4187.
13. Oliff, H. S., & Blumenthal, M. (2019). Pycnogenol® (French maritime pine bark extract): Proprietary botanical ingredient—Scientific and clinical monograph (2019 update). American Botanical Council.
14. Higashi, Y., Noma, K., Yoshizumi, M., & Kihara, Y. (2022). Roles of oxidative stress and inflammation in vascular endothelial dysfunction-related disease. Antioxidants, 11(10), 1958.
15. Poznyak, A. V., Nikiforov, N. G., Markin, A. M., Kashirskikh, D. A., Myasoedova, V. A., Gerasimova, E. V., Orekhov, A. N., & Orekhov, A. N. (2021). Overview of OxLDL and its impact on cardiovascular health: Focus on atherosclerosis. Frontiers in Pharmacology, 11, 613780.
16. Packer, L., Rimbach, G., & Virgili, F. (1999). Antioxidant activity and biologic properties of a procyanidin-rich extract from pine (Pinus maritima) bark, pycnogenol. Free radical biology and medicine, 27(5-6), 704-724.
17. Enseleit, F., Sudano, I., Periat, D., Winnik, S., Wolfrum, M., Flammer, A. J., … & Noll, G. (2012). Effects of Pycnogenol on endothelial function in patients with stable coronary artery disease: a double-blind, randomized, placebo-controlled, cross-over study. European heart journal, 33(13), 1589-1597.
18. Pourmasoumi, M., Hadi, A., Mohammadi, H., & Rouhani, M. H. (2020). Effect of pycnogenol supplementation on blood pressure: A systematic review and meta‐analysis of clinical trials. Phytotherapy Research, 34(1), 67-76.
19. Laitinen, L. A., Tammela, P. X. I. S., Galkin, A., Vuorela, H. J., Marvola, M. L., & Vuorela, P. M. (2004). Effects of extracts of commonly consumed food supplements and food fractions on the permeability of drugs across Caco-2 cell monolayers. Pharmaceutical research, 21(10), 1904-1916.
20. Mohammadi, S., Fulop, T., Khalil, A., Ebrahimi, S., Hasani, M., Ziaei, S., … & Heshmati, J. (2025). Does supplementation with pine bark extract improve cardiometabolic risk factors? A systematic review and meta-analysis. BMC Complementary Medicine and Therapies, 25(1), 71.
21. Hamaya, R., Joyama, Y., Miyata, T., Fuse, S. I., Yamane, N., Maruyama, N., … & Sesso, H. D. (2025). Non-acute effects of passive heating interventions on cardiometabolic risk and vascular health: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. American Journal of Preventive Cardiology, 101082.
22. Kunutsor, S. K., Jae, S. Y., Kurl, S., & Laukkanen, J. A. (2024). Sauna bathing and mortality risk: unraveling the interaction with systolic blood pressure in a cohort of Finnish men. Scandinavian Cardiovascular Journal, 58(1), 2302159.
23. Fitzpatrick, D. F., Bing, B., & Rohdewald, P. (1998). Endothelium-dependent vascular effects of Pycnogenol. Journal of Cardiovascular Pharmacology, 32(4), 509-515.
24. Hu, S., Belcaro, G., Cornelli, U., Luzzi, R., Cesarone, M., Dugall, M., … & Trignani, M. (2014). Effects of Pycnogenol® on endothelial dysfunction in borderline hypertensive, hyperlipidemic, and hyperglycemic individuals: the borderline study. International angiology: a journal of the International Union of Angiology, 34(1), 43-52.