Uusimmat biohakkerointi-artikkelit

HDL and LDL Cholesterol: How Do You Optimize Your Blood Levels With Lifestyle?

HDL- ja LDL-kolesteroli: Miten optimoit niiden tasot veressä elämäntavoilla?

Mikäli haluat saada kokonaisvaltaisen kuvan kolesterolista aiheena markkereineen ja haluat ymmärtää miten myös hiljainen tulehdus ja insuliiniherkkyys vaikuttavat mahdollisten sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen, lue tämä artikkeli! HDL-KOLESTEROLI (KOL-HDL) HDL-kolesteroli (engl. High Density Lipoprotein) on luokka lipoproteiineja, jotka kuljettavat kolesterolia veressä eri puolille elimistöä. HDL-kolesteroli koostuu pääasiassa proteiinista, jossa on pieni määrä kolesterolia. Noin 20 % seerumin kolesterolista on sitoutunut HDL:ään. HDL-kolesterolia pidetään niin sanottuna “hyvänä” kolesterolina (vaikka se ei teknisesti olekaan kolesteroli), koska se kuljettaa ylimääräistä kolesterolia pois verestä takaisin maksaan hävittämistä tai kierrätystä varten. Sekä LDL-kolesteroli että HDL-kolesteroli ovat välttämättömiä optimaaliselle kolesterolin kuljetukselle. Korkeampi veren HDL-kolesterolitaso on tutkimuksissa liitetty...

person Olli Sovijärvi

Hyperbaric Oxygen - The Ultimate Regenerative Biotechnology

Ylipainehappi - perimmäinen regeneratiivinen bioteknologia

Ylipainehappi on uudentyyppinen regeneratiivinen bioteknologia, jossa hyödynnetään ideaalikaasun lakeja, kuten Henryn, Boylen ja Daltonin lakeja, ja saadaan aikaan erinomaisia lääkinnällisiä ja terapeuttisia hyötyjä, joita ei voida saavuttaa millään muulla interventiolla, elintapojen tai ruokavalion muutoksella. Ylipainehappi on kiistatta yksi nykyajan jännittävimmistä ja monipuolisimmista paranemis- ja anti-aging-terapioista. Ylipainehappi on erittäin turvallinen, lääkkeetön ja rentouttava samanaikaisesti. Lisäksi se on ei-invasiivinen ja kivuton. Ylipainehappi saa aikaan muutoksia hapen saatavuudessa, mikä on yksi perustavanlaatuisista regeneratiivisen lääketieteen paradigmoista. "Kaikkien degeneratiivisten sairauksien perussyy on tila nimeltä hypoksia (hapenpuute solutasolla)." - Tohtori Otto Warburg, Nobel-palkinnon saaja, 1931. Kehomme tarvitsee energiaa päivittäiseen toimintaan, kasvuun, paranemiseen ja korjaamiseen. Tämä energia...

person Olli Sovijärvi

High Cholesterol and Atherosclerosis: Is There a Causal Relationship?

Korkea kolesteroli ja ateroskleroosi: Onko näillä syy-seuraussuhdetta?

Aiheuttaako korkea kolesteroli sydäntauteja ja ateroskleroosia? Tarvitseeko voita välttää, entä tyydyttynyttä rasvaa? Kaikki kolesterolista tässä artikkelissa. TIlaa myös Biohakkerin kolesteroliopas! Kolesteroli on rakenteeltaan steroidien ryhmään kuuluva alkoholi eli niin sanottu steroli. Elimistö pystyy tuottamaan kolesterolia itsenäisesti kaikissa kudoksissa, mutta pääasiassa sitä muodostuu maksassa. Kolesterolia on luontaisesti myös eri eläinkunnan ruoka-aineissa. Kolesteroli on välttämätön ainesosa solukalvoissa, joissa se pitää yllä sekä rakenteellista tasapainoa että joustavuutta. Noin 30 % koko solukalvosta on kolesterolia. Kasveihin verrattuna eläimillä kolesteroli mahdollistaa solun toiminnan ilman soluseinää. Kolesterolia tarvitaan lisäksi elimistössä muun muassa steroidihormonien biosynteesissä, sappihappojen tuotannossa ja D-vitamiinin synteesissä. Ihminen muodostaa noin 1000 mg kolesterolia vuorokaudessa...

person Olli Sovijärvi

Autophagy – The Major Cleaning System of the Body

Autofagia – elimistön tärkein puhdistusjärjestelmä

Solujen itsesyönti moduloi immuniteettia ja patogeenien eliminaatiota autofagian kautta. Keho tunnistaa vaurioituneet solut ja kierrättää ne. Autofagia laukeaa vasteena stressiin, kuten infektioihin, nälkään, kovaan rasitukseen tai tietyille yhdisteille, kuten erilaisille fytokemikaaleille. Voit edistää autofagiaa positiivisilla stressitekijöillä, kuten pätkäpaastolla, kalorirajoituksella, säännöllisellä saunomisella, liikunnalla ja kylmäaltistuksella. Johdanto Kun ravintoa ei ole saatavilla, solu pakotetaan hajottamaan osia omista varannoistaan pysyäkseen hengissä, kunnes olosuhteet muuttuvat. Tätä luonnollista biologista prosessia kutsutaan autofagiaksi. Jopa päivittäin autofagia aktivoituu aterioiden välillä ylläpitääkseen aineenvaihdunnan toimintoja ja toimittaakseen aminohappoja ja energiaa katabolian kautta (vs. anabolia, joka taas on rakentava tila, kun ravintoa on saatavilla). Autofagia (autofagosytoosi) on tarkasti säädelty "itsesyömismekanismi",...

person Olli Sovijärvi

How to Optimally Support Glutathione Levels in the Body?

Miten tukea elimistön glutationitasoja optimaalisesti?

Glutationi (GSH) on kookas kolmesta eri aminohaposta (glutamiinihappo, kysteiini ja glysiini) koostuva tripeptidi. Se toimii tärkeänä antioksidanttina lukuisissa eri organismeissa kuten kasveissa, sienissä, alkueläimissä, bakteereissa ja ihmisissä. Glutationin rakenne mahdollistaa sen, että se pystyy toimimaan sekä hapettimena (GHS) että pelkistimenä (GSSG) säädellen näin ollen hapetusstressin optimaalista määrää elimistössä. Glutationitasot voivat kuitenkin kulua loppuun tai vähentyä merkittävästi, mikäli elimistön hapetusstressi on erittäin runsasta ja plasman antioksidanttikapasiteetti on selvästi alentunut. Glutationin synteesi Elimistö syntetisoi glutationia aminohapoista kuten kysteiinistä, glutamiinihaposta ja glysiinistä. Näiden alentunut saanti ravinnosta voi johtaa puutteelliseen glutationin muodostumiseen. Kysteiinin rooli tässä synteesissä on kriittinen, eli se toimii kemiallisesti glutationin...

person Olli Sovijärvi

Antioxidants and Oxidative Stress – Too Much or Too Little?

Antioksidantit ja elimistön hapetustressi – liikaa vai liian vähän?

HAPETUSSTRESSI ON SOLUTASON STRESSIÄ Oksidatiivinen stressi eli hapetusstressi on epätasapainotila elimistössä, joka ulottuu solutasolle. Hapetusstressiä voidaan tarkastella hapetus-pelkistysreaktion (engl. redox) kautta. Kyseessä on kemiallinen reaktio, jossa yksi tai useampi elektroni siirtyy kokonaan tai osittain atomilta toiselle. Tällaisessa reaktiossa elektroneja luovuttava aine hapettuu ja elektroneja vastaanottava aine pelkistyy. Käytännössä tämä tarkoittaa hapetustressin tapauksessa sitä, että solut altistuvat liiaksi hapetusreaktiolle. Tämä epätasapainotila aiheutuu siitä, että elimistössä ilmenee liikaa hapettavia tekijöitä tai elimistön antioksidanttikapasiteetti eli pelkistävien tekijöiden reservi on alentunut. Ideaalitilanteessa näiden välillä vallitsee tasapaino, joka tukee luonnollista homeostaasia. Hapetusstressissä reaktiivisten ja vapaiden happiradikaalien (engl. Reactive Oxygen Species, ROS) määrä lisääntyy. Nämä happiatomeita...

person Olli Sovijärvi

6 Nutrients to Support Recovery from Exercise

6 ravintoainetta urheilusta palautumisen tueksi

Treenistä palautumiseen auttaa moni eri ravintoaine. Näitä ovat muun muassa L-glutamiini, kurkumiini, kreatiini, L-arginiini, ubikinoni ja karnosiini. Lue lisää tästä artikkelista! L-GLUTAMIINI Glutamiini on ehdollisesti välttämätön aminohappo. Verenkierrossa se on runsain aminohappo ja muodostaa 30–35 prosenttia veren aminohappojen typestä. Elimistö käyttääkin glutamiinia hyväkseen eri proteiinien biosynteesissä hyvin runsaasti, mikä selittää sen suuren pitoisuuden verenkierron vapaassa aminohappopoolissa. Elimistö pystyy kyllä syntetisoimaan glutamiinia itse, mutta glutamiinia tarvitaan myös ravinnosta erityisesti paljon liikkuvilla yksilöillä, kroonisesti stressaantuneilla ja monien eri sairaustilojen yhteydessä. Glutamiinilla on useita eri rooleja biokemiallisissa ja fysiologisissa toiminnoissa. Näitä ovat muun muassa seuraavat: Solujen energianlähde (erityisesti ohutsuolessa) Suoliston limakalvon ylläpito ja korjaus Useiden...

person Olli Sovijärvi

Optimal Blood Sugar Management – the Key to Stable Energy and Disease Prevention

Optimaalinen verensokerin hallinta - avain vakaaseen energiaan ja sairauksien ehkäisyyn.

Tärkein fysiologinen mekanismi, joka vaikuttaa vakauteen ja yleiseen vireystilaan työpäivän aikana. on verensokerin säätely. Verensokerin vakaan tason ylläpitäminen pidättäytymällä ylensyönnistä, jatkuvasta napostelusta ja tiheistä aterioista on avainasemassa tuottavuuden ja mielen kirkkauden kannalta. Verensokerin jatkuvat nousut ja laskut ovat merkittäviä tekijöitä mielialan vaihteluissa. Hypoglykemia (matala verensokeri) voi erityisesti aiheuttaa ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä ja ärtyneisyyttä, jota yleensä edeltää ahdistus. kognitiivisen suorituskyvyn merkittävä lasku. Päinvastoin, diabeetikoilla korkea verensokeritaso liittyy heikentyneeseen kognitiiviseen suorituskykyyn ja negatiiviseen mielialaan.. Verensokeri voi laskea matalalle tasolle myös terveillä henkilöillä, mikä johtuu esimerkiksi pitkäaikainen liikunta tai paastoaminen. Nälkäsignaalien aktivoitumista ei välttämättä edistä hypoglykeeminen (fysiologisesti matala) verensokeritaso - yleensä nälän tunne ja...

person Olli Sovijärvi

An Overview of Different Breathing Techniques and Their Health Benefits

Katsaus erilaisiin hengitystekniikoihin ja niiden terveyshyötyihin

Hengityksellä ja sen säätelyllä pystytään vaikuttamaan tehokkaasti muun muassa autonomisen hermoston toimintaan. Erityisesti syvähengitysharjoitukset ovat tehokkaita työkaluja stressin, jännityksen ja ylivirittyneisyyden lievittämiseen. Pidennetyllä uloshengityksellä voidaan tehokkaasti aktivoida parasympaattista hermostoa, joka on yhteydessä muun muassa lisääntyneeseen rentoutuneisuuteen ja palautumiseen sekä alentuneeseen sydämen sykkeeseen ja verenpaineeseen. HENGITYSKAPASITEETTI JA HENGITYSTILAVUUDET Erityisesti nisäkkäitä tutkittaessa on havaittu, että lajien hengitystiheys (so. kuinka monta hengitystä minuutissa) on verrannollinen eliniän pituuteen. Mitä tiheämpi hengitystiheys lajilla on, sitä lyhyemmän aikaa eläin elää. Esimerkiksi hiiren hengitystiheys vaihtelee 60–230 kertaan minuutissa ja eliniänodote on 1,5–3 vuotta. Toisaalta taas valaiden hengitystiheys on 3–5 kertaa minuutissa ja eliniänodote reilusti yli 100 vuotta. Ihmisen...

person Olli Sovijärvi

The Health Benefits of Laughing, Crying and Hugging

Nauramisen, itkemisen ja halaamisen terveysvaikutukset

NAURAMINEN Sanotaan, että nauru pidentää ikää. Nauramisessa yhdistyvät rytmiset pallean supistukset sekä muut kuultavissa olevat hengityselimistön liikkeet ja erilaiset naurun ”hörähdykset”. Nauramalla ilmaistaan positiivisia tunnetiloja ja reagoidaan yllättävään tilanteeseen. Nauru voi voimakkaissa tunnetiloissa sekoittua myös itkuun. Hilpeän ja pitkän nauramisen on todettu laskevan muun muassa kortisolin ja adrenaliinin pitoisuuksia veressä. Nauraminen lisää myös serotoniinin määrää verenkierrossa. Naurun positiivisia vaikutuksia terveyteen on alettu ymmärtää entistä paremmin. Tutkimusten pohjalta on myös kehitetty nauruterapioita. Niiden on todettu harjoittavan ja rentouttavan lihaksia, parantavan hengitystä, vilkastavan verenkiertoa, laskevan stressihormoneita, nostavan kipukynnystä ja parantavan mentaalista suorituskykyä. Nauruterapian on todettu olevan tehokas keino myös masennuksen hoidossa, erityisesti vanhuksilla. ITKEMINEN...

person Olli Sovijärvi

Stress Sensitivity and Eustress – Can You Increase Your Tolerance to Stress?

Stressigeenit suurennuslasin alla: Genetiikan vaikutus kehon stressinsietokykyyn ja resilienssiin

Resilienssin tutkimus genetiikan avulla on laajentuva kiinnostuksen kohde, jossa yhdisyy psykologian, neurobiologian ja genomiikan tieteenalat. Sietokyvyn eli resilienssin käsite (kyky toipua vastoinkäymisistä tai stressistä tai sopeutua niihin) on monitahoinen ja siihen vaikuttaa monimutkainen geneettisten, ympäristöllisten ja psykologisten tekijöiden vuorovaikutus. Spesifejä DNA-testejä on kehitetty valottamaan geneettisiä komponentteja, jotka ovat yhteydessä resilienssiin. Johdanto Geenit ovat DNA-segmenttejä sisältäviä koodeja ja ohjeita, joita keho tarvitsee tuottaakseen monia tuhansia elämälle tarvittavia proteiineja. Jokainen geeni sisältää tuhansia "kirjaimien" yhdistelmiä (eli kodoneja), jotka muodostavat geneettisen koodin. Koodi antaa ohjeet oikean kehityksen ja toiminnan edellyttämien proteiinien valmistamiseksi.(1) Geneettiset vaihtelut voivat vaikuttaa geenin ilmentymiseen ja siten aineenvaihduntaprosesseihin, jotka ovat...

person Olli Sovijärvi

Kylmäaltistuksen terveyshyödyt

Nopeilla lämpötilan vaihteluilla on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Kylmätermogeneesi eli kylmäaltistus ja sen aiheuttama lämmöntuotanto voi parantaa aineenvaihduntaa ja verenkiertoa sekä aktivoida niin sanottua ruskeaa rasvaa, jota on erityisesti niskassa ja yläselässä. Ruskean rasvan tehtävänä on tuottaa nopeasti lämpöä. Ruskea rasva polttaa tähän tarkoitukseen tavallista valkoista rasvaa. Kylmäaltistus voi siis auttaa painonhallinnassa, vähentää palelua ja parantaa kylmänsietokykyä. Kylmäaltistuksen fysiologisessa keskiössä ovat niin sanotut Kylmäshokkiproteiinit (engl. Cold-Shock Proteins; CSP), jotka ovat monitoimisia RNA/DNA:ta sitovia proteiineja. Niille tunnusomaista ovat kylmäsokkialueet (CSD), jotka korjaavat väärin laskostuneet proteiinit ja RNA:n. Kylmäshokkiproteiinit ovat evoluution kannalta parhaiten säilyneitä proteiineja, joita löytyy lähes kaikista organismeista. Kuva: Cold Shock Proteins in...

person Olli Sovijärvi

Heat Alteration: Health Benefits of Traditional Sauna & Infrared Heat Room

Perinteisen saunan ja infrapunasaunan terveyshyödyt

Monet kulttuurit ovat harjoittaneet jonkinlaista lämpöhoitoa vuosituhansien ajan. Saunat ovat olleet eräänlaisia hikoiluhuoneita tai lämmitettyjä huoneita. Arkeologit ovat löytäneet todisteita saunoista muinaisesta maailmasta. Pohjois-eurooppalaisen saunaperinteen ja alkuperäiskansojen heimojen käyttämien hikoilupaikkojen välillä on yhtäläisyyksiä. Kukaan ei tiedä, missä ensimmäiset saunat tarkalleen rakennettiin, mutta perinteen uskotaan alkavan jostakin Pohjois-Euroopasta noin 2000 eaa (mitä todenäköisemmin Suomesta). Se on ollut tärkeä osa kulttuuria tähän päivään asti Virossa, Latviassa ja Venäjällä sekä Suomessa. Nykyään on olemassa kaksi yleistä saunatyyppiä: perinteinen sauna ja infrapunasauna. Suomessa saunapuristit vaativat, ettei sanaa "sauna" saisi käyttää missään muussa yhteydessä kuin alkuperäisessä saunassa. Siksi infrapunasaunaa, jolla on hieman erilaiset terveysvaikutukset kuin...

person Olli Sovijärvi

Hormeesi vahvistaa elimistöä

– Friedrich Nietzsche (1844–1900) Hormeesi on johdettu kreikan sanasta hórmēsis, joka tarkoittaa "nopeaa liikettä" tai "liikkeelle panemista". Saksalainen farmakologi Hugo Schulz kuvasi sen ensimmäisen kerran vuonna 1888 tehdessään hiivaa koskevia tutkimuksia. Hän huomasi, että altistamalla hiiva pienille määrille toksisia tai myrkyllisiä aineita hiivan tappamisen sijaan ne saivat hiivan kasvamaan nopeammin. Tieteellisessä kirjallisuudessa termiä hormeesi käyttivät ensimmäisen kerran Southam ja Ehrlich vuonna 1943 artikkelissa, jossa tutkittiin puun hajoavia sieniä. Hyödyllistä stressitekijää eli eustressiä kutsutaan kirjallisuudessa myös hormeettiseksi stressitekijäksi (stressoriksi). Hormeesi merkitsee jonkin elimistölle stressiä aiheuttavan tekijän biologista vaikutusta, jossa pieni annos on elimistölle hyödyllinen ja vahvistava, mutta suuri annos suorastaan myrkyllinen. Esimerkkejä hormeettisista...

person Olli Sovijärvi

Verensokeria tasapainottava smoothie

Tärkein fysiologinen mekanismi, joka vaikuttaa vakauteen ja yleiseen vireystilaan työpäivän aikana, on verensokerin säätely. Verensokerin vakaan tason ylläpitäminen pidättäytymällä ylensyönnistä, jatkuvasta napostelusta ja tiheistä aterioista on avainasemassa tuottavuuden ja mielen kirkkauden kannalta. Loin reseptin verensokeria tasapainottavaan smoothieen, jonka optimaaliset ainesosat auttavat sinua tukemaan vireystilaa ja suorituskykyä työnteon aikana. VERENSOKERIA TASAPAINOTTAVA SMOOTHIE 1-2 rkl omenaviinietikkaa (etsi tuote, jonka pullon pohjalla on sakkaa) 1-2 tl kanelia 1-2 dl (½-1 kuppi) mustikoita. 2 pientä puutarhaomenaa 2 cm:n (1 tuuman) pala inkivääriä 1 rkl chia-siemeniä (liotettu) 1 tl kurkumajauhetta 1-2 tl raakaa hunajaa 1 rkl MCT-öljyä tai neitsytkookosöljyä ripaus puhdistamatonta merisuolaa 3-4 dl (1,25-1,75...

person Olli Sovijärvi

7 Micro-nutrients Found in High-Quality Chocolate

7 mikro-ravintoaineita löytyy korkealaatuisesta suklaasta

Laadukas suklaa on biohakkeri's go-to herkku: se on rikas sekä maultaan että ravintoaineiltaan. Kun kyseessä on suklaa, pyri laadukkaaseen suklaaseen, jossa on vähintään 70-85 prosenttia kaakaokuiva-aineita - mitä suurempi prosenttiosuus, sitä suurempi ravintoainepitoisuus. Kaupallinen maitosuklaa ei ole optimaalista ravintoa. Se sisältää yleensä vähän kaakaota ja runsaasti täyteaineita, kuten sokeria, maitoa ja jopa gluteenia. Viime aikoina terveellisempi vaihtoehto (raakasuklaa), on tullut suosittu vaihtoehto kaupallisille suklaatuotteille. Raakasuklaa valmistetaan (enimmäkseen) paahtamattomista kaakaopavuista, kaakaovoista (theobromaöljystä) ja vähäisestä määrästä jotakin makeutusainetta, joka ei ole valkoista sokeria (kuten steviaa, ruokosokeria, kookossokeria, ksylitolia tai lucumaa). Etsi biohakkeri-hyväksyttyjä raakasuklaita täältä. Kakaokasvin alkuperäinen nimi on Theobroma cacao, jossa...

person Anna Lindfors

Back to Basics: 9 Main Hormones and Their Functions

Takaisin perusasioihin: 9 tärkeintä hormonia ja niiden toiminnot

Hormonit ovat avainasemassa lähes kaikissa kehon aineenvaihduntaprosesseissa. — eEsimerkkejä näistä ovat kehitys ja kasvu, lisääntymisterveys, aineenvaihdunta, uni, stressi ja mieliala. Ne ovat endogeenisia (eli elimistössä, tarkalleen ottaen sisäeritysrauhasissa, tuotettuja) verenkiertoelimistön signaalimolekyylejä, jotka helpottavat elinten välistä viestintää. Huolimatta niiden merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille monilla on vain vähän tietoa hormoniterveydestään. Siksi on aika palata perusasioihin ja paljastaa hormonit! MELATONIN ➡️ SÄÄTELEE VUOROKAUSIRYTMIÄ Melatoniini on hormoni, jota erittyy lähinnä käpyrauhasesta pimeän aikaan. Se säätelee ensisijaisesti uni-valverytmiä, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös "pimeyden hormoniksi". Sanomattakin on selvää, että melatoniini on keskeinen tekijä prosesseissa, joita tarvitaan luonnollisen vuorokausirytmin ylläpitämiseen sekä nukkumiseen yleensä ja erityisesti nukahtamiseen. Mielenkiintoista...

person Olli Sovijärvi

How to Activate the Vagus Nerve to Reduce Stress

Vagushermo ja stressinhallinta: miten aktivoida vagushermoa?

Kiertäjä- eli vagushermo (kymmenes aivohermo) koostuu kahdesta erillisestä hermohaarasta, jotka sijaitsevat selkäytimen oikealla ja vasemmalla puolella. Se on parasympaattisen hermoston tärkein ja samalla myös pisin hermo. Käytännössä vagushermo säätelee kaikkien sisäelinten toimintaa, mukaan lukien puhumiseen ja syömiseen liittyvien lihasten supistuminen. Alkuperäinen artikkeli englanniksi: Inka Immonen Suomenkielisen artikkelin käännös ja editointi: Olli Sovijärvi Vagushermo on myös kehon tärkein hermo rentoutumiseen ja lepäämiseen. Siksi siitä keskustellaan usein stressin yhteydessä. Kuten olet todennäköisesti kokenut, muutokset ympäristössä ja omissa tunteissasi muuttavat myös kehon stressitilaa. Lisää stressiä, energiaa ja aktiivisuutta ruokkii sympaattinen hermosto, kun taas lepoa, palautumista ja rentoutumista ruokkii parasympaattinen hermosto. Siksi vagus-toiminnan tukeminen voi...

person Olli Sovijärvi

Biohacker's Handbook (englanninkielinen, kovakantinen)

Biomed Premium Magnesium Complex (120 caps)

Foodin elektrolyyttijauhe, maustamaton (240 g)